tiistai 28. toukokuuta 2013

Sunnuntai. Still some jetlag.... rgghhr..

Siis huhhuh. Miten paljon kaikkea voi mahduttaa kolmeen päivään? Anssi testaa! Vastaus: ei riitä aika kirjottamaan kaikesta niin yksityiskohtaisesti kuin viime blogitekstissä. On tullut pyörittyä keskustassa(joka on muuten iso.), tutustuttua mahtaviin ihmisiin, opiskeltua ahkerasti kieltä, pyöritty ja eksyilty(eikun en myönnä mitään!) lisää keskustassa, syötyä maukasta ruokaa ja eihän tässä melkein muistakaan enää kaikkea..! :D

Muttamutta, sunnuntaista nyt ainakin piti kertoa!


Sunnuntaina siis oli vielä mukavan jet laginen päivä myöhäisine herätyksineen, aivopieruineen ja töppäilyineen, mutta paljon tuli tehtyä silloinkin! Kävin vähän kävelemässä lähiympäristössä ja tutustuin paikallisiin ruokakauppoihin etsiessäni saippuaa ja shampoota. Se on muuten vaikeaa löytää täältä harakanvarvaskirjainmerkkien keskeltä se shampoo teksti... joka ei yleensä ole edes englanniksi kirjoitettu. シャンプー on siis shampoo ja sitten kun niissä halvatun puteleissa on riveittäin muutakin tekstiä + kanjeja mielin määrin niin hhrhrhmhmhmfh. Bakagaijin time!!


--Anssi the bakagaijin part 3!!--

Ei ehkä sillain samalla tavalla paha kuin aikaisemmat, mutta hauska juttu silti. Tosiaan ömppäsin varmaan puolisen tuntia siellä pikkukaupassa shamppoo- ja suihkuvermehyllyn edessä(oletin että pikkuisen pienemmästä kaupasta olisi helpompaa löytää sitä shamppoota... no ei ***** ollut.). Onneksi siihen puolen


päivän aikaan siellä ei pyörinyt paljoa porukkaa, muuten itsestäni leviävä hien ja sitä peittävän deodorantin hajun määrä olisi saattanut nyrpistää paikallistenkin suvaitsevaisia neniä.

(faktaa(i think.)!! Japanilaisten ei ymmärrykseni mukaan tarvitse käyttää samalla tavalla deodorantteja kuin meidän länsimaalaisten. Hien hajua en ole täällä helteisinä (n. +30 astetta lämmintä päivittäin) päivinäkään täyteenahdetussa metrossakaan haistanut! Ja paikalliset liikkuu puvut päällä(jätkät tiedätte että kuuma voi tulla!), pitkät, paksutkin housut jalassa ja useampi paita päällä ja eivät kärsi tästä ainakin minua vaivaavasta vaatteet hiestä märkänä -ongelmasta....)

Noh, siinä sitten ihmettelin niitä pulloja aikani, kunnes osasin ainakin jotain shamppoon tapaista sieltä hyllystä ottaa. Melkein ehdin kassalle asti, kunnes tajusin että eikä..naisten joku erikoisshamppoo kukkajuttuineen jne.. pullo vaihtoon ja tylsimmän näköinen purkki matkaan(oli lopulta sitten ihan oikeaa tavaraa shampoo+conditioner meininki) ja kassalle. Yllättävän helpolta kuulostavat asiat voi olla joskus yllättävän vaikeita.

Illemmalla oli sitten sama juttu suihkusaippuan kanssa. Niissä purkeissa ei sitten lukenut sitä saippuaa tai edes soap.

--end of part 3--



Heti majoituksen vieressä on tällaista maisemaa.
Siinä vasemmalla oleva 3 kerroksinen valkoinen rakennus on majoitukseni.
Nousuveden aikaan tämä jokimeininki näyttää tältä, laskuveden aikaan vettä ei ole ollenkaan. Tai sitten veden määrää hallitsee joku mysteerivoima tai sitä ohjataan tai dunno.


Saippuaseikkailulta palailtuani ja eväitä syötyäni lähdin thaimaalaisen kaverini kanssa ja opastamana keskustaan Tenjin -nimiselle alueelle. Ensimmäinen ostos oli uusi adapteri seinäpistokkeisiin. Stockmannilta ostamani, n. parin kympin kapistus EI OLLUT YHTEEN SOPIVA LÄPPÄRINI LATURIN KANSSA! Liian iso töpseli. Lentää kohta äkäistä palautetta stokkan aspaan mur. Täällä adapteri maksoi sen 160
 yeniä, eli n. 1,4€.

Seuraavaksi pyörittiin Tenjinin maan alla olevassa ostoskäytäväkompleksissa. Tämä paikka oli mielettömän iso, saa Kuopion alatorin näyttämään mitättömältä montulta. Täältä mukaan tarttui muutaman kympin arvoinen PrePaid puhelin!!! Oma puhelin ei toimi täällä muuten kuin kamerana, edes langaton ei oikein toimi :<


--Anssi the bakagaijin part 4!!!--

Khyl, part neloseen päästiin jo. Puhelinkaupassa pyöriminen ei sinänsä ole mitenkään ihmeellistä, paitsi jos on japanissa ja ei osaa japania. Siinä yritin englanniksi selittää, että pre paid puhelin kiitos, mutta japanilainen oli siinä täysin confused ja hymyili yrittäen ymmärtää mitä hain sieltä. Onneksi mukana oli se kielitaitoinen kaverini, muuten ei olisi puhelimen hankinnasta tullut mitään. Aina kun yritin jotain selittää niin meni kassatäti vain enemmän sekaisin ja kaverin piti selitellä että tätä tuo tampio yrittää täältä ostaa.. :DD Needs moar language lessons plz.

--End of part 4--

Puhelinseikkailun jälkeen kierreltiin kauppoja thai-kaverin ostellessa tuliaisia perheellensä. Maanantaina hän lähtikin sitten takaisin thaimaaseen, sillä japanissa asuminen oli tullut hieman liian kalliiksi. Puolisen vuotta hän kuitenkin kertoi täällä tällä kertaa asuneensa!!
Täkäläiset herkut, leivokset yms. vähän kalliimman näköiset mässyt ovat yllättävän maukkaita! Ja kaikki on kauniisti esitelty pakkausten eteen sijoitetuista muovisista näytekappaleista (ovat melkein aidon tavaran näköisiä) Elikkä tietää mitä paketti sitten sisältää, toisin kuin esim. tutuksi tulleiden valmisruokien kohdalla. Kuinka usein Paketin päällä oleva tuotekuva on oikeasti vastannut sisältöä? Liekö tällaista edes tapahtunut hmm..?

Seikkaillessa aika rientää. Ja nälkä iskee! Mihin sitten syömään?? SUSHIRAVINTOLAAN! Vieläpä pikkukujilta löytyneeseen semmoiseen! Täysin japanilainen paikka ja ainoana länsimaalaisena pistin varmaan hyvin silmiin sieltä, mutta menoa ja ateriointia se ei kenenkään kohdalla näyttänyt haitanneen.

Joku torialue eeeehkä Tenjinin shoppailualueen läheltä..? En muista, käveltiin tosi paljon.

Akasakan pikkukatuja. Täältä jostain se sushipaikka löytyi ja oli muuten hienon näköistä pimeällä! Ja täällä uskaltaa näilläkin kaduilla kävellä huoletta, Jos eksyy, niin paikalliset auttavat mielellään.

Omnom mustekalasushia!
Sushia tuli nassutettua mahan täydeltä! Paikka oli sellainen, missä sushiannokset tulevat liukuhihnalla asiakkaille ja siitä sitten napataan mitä halutaan. Maksaminen toimii niin, että tarjoilija laskee lautasten määrän ja värien perusteella laskee lopullisen hinnan ruokailulle. Toimii! Muutenkin ravintoloissa ruokaillessa ei ole koskaan tarvinnut odotella kymmentä sekuntia pidempään palvelua ja ruoat tulevat melkein heti pöytään. Tilatessasi saat kuitin heti, ja annos tuodaan nopeasti. Sitten kun olet syönyt niin kuitti viedään kassalle, jossa sitten tilatut ruoat maksetaan. Miten ne oikeasti länsimaissa osaa nysvätä niin pitkään kaiken palvelun kanssa? Ottaisivat näistä paikoista mallia... Helsingin mäkkärissäkin Big Mac tulee hitaammin pöytään kuin annokset täällä..


Lots of sushi. nom.
Puhelin. Pari kymppiä maksoi ja ei kyllä suomesta samanlaista samaan hintaan saa 2mp kameroineen, sähköposteineen ym ominaisuuksineen. Wau. Onneksi prepaid saldo on selkeästi englanniksi selitetty ja palvelu yksinkertainen, ettei apinakaan saa vahingossa mitään lisälaskua aikaiseksi. En varmaan minäkään, sillä se vaatisi lisää asioimista ja rahan lataamista kortille asiakaspalvelupisteessä, mihin ne eivät minua kielitaitoni vuoksi ehkä ihan hetkeen kaipaa.. :DD 
Syömisen jälkeen suunnistin sitten suoraan takaisin kämpälle, olihan kello jo melkein kymmenen. Metrolla liikkuminen sujuu jo luontevasti ja pysäkit ovat tuttuja eikä englanninkielisiä kuulutuksia enää kuuntelekaan. : )
Maanantaista ja tiistaista sitten huomenna ehkä lisää... Tänäänkin (tiistai) tuli käytyä Canal Cityssä, mistä sitten myöhemmin lisää ;) Hyvät yöt sinne teille taas kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti