Lähtö+saapuminen nousevan auringon maahan. Jeah.

Noniin tässä tämä odotettu(?) matkablogini nyt on ja matkakertomus pääsee alkamaan! Tekstin ulkoasu, muotoilu, kielioppi yms. tulee olemaan vähän mitä sattuu, johtuen aikatauluista, jaksamisesta(ainakin näin alussa kiitos jet lagin), asian määrästä ja omasta mielenkiinnosta (sen puutteesta) kirjoittaa kaikkien kielioppisääntöjen mukaan. ;) Tässä pääsi vielä käymään niin, ettei läppärini laturijohto sopinut ostamaani adapteriin ollenkaan, joten virta pääsi akusta loppumaan ja blogin kirjoitus viivästymään. Nyt on onneksi taas kaikki reilassa, uusi adapteri ja aikaa kirjoitella! ;D

Reissu pääsi siis alkamaan aikataulun mukaisesti pakkaushärdellistä huolimatta! Perjantai-aamuna pakkailin loputkin kamppeet kasaan, siivosin kämppää minkä ehdin (lähinnä ettei mikään voisi potentiaalisesti kasvattaa jalkoja/lonkeroita/tms ja mönkiä vaanimaan viattomia kansalaisia) ja bussilla sitten ajelin kentälle.

Koko omaisuus levitettynä lattialle lähtöä edeltävänä iltana.

Oli jännä huomata check-inin toiminnan muuttuneen aiemmasta muistamastani (onneksi helpompaan päin). Edeltävänä iltana olin tehnyt check-inin internetin kautta, joten kentällä kaikki kävi todella helposti turvatarkastukset ja kaikki. Laukku heitettiin vaan bag drop tiskille ja koneeseen pääsi puhelimeen lähetetyllä lipulla. Viimeiset suomalaiset saaristolaisleivät syötyäni ja tuliaisviemiset ostettuani (lappalainen noitarumpujuttu, vien kielikoululle) jäin portille odottelemaan koneeseen pääsyä. 80% japanilaisia. Ja yksi pieni lapsi, joka faceplanttasi portilla äitinsä yrittäessä saada kolossaalista lastenistuinta koneeseen. Myönnän ajatelleeni, että mistä näitä tämmösiä oikein löytyy ja naurahdin lapsen oikeasti tyylikkäälle läsähdykselle(no worries, ei sille mitään käynyt) lattialle mahallensa, kädet jalat levällään tähtiasennossa. Karma sitten kuitenkin puuttui peliin ja sijoitti tämän lapsen potkimaan selkänojaani lennon ajaksi.. Onneksi lapsen äiti puuttui potkimiseen, piti lapsen kurissa ja rauhallisena ja sain kun sainkin lennon aikana pari tuntia unta! (Insert "YAY!" here) Lisämainintana se, että takanani tosiaan istui koneen ainoa itkupotkuikäinen lapsi. Nice.

Viimeisiä näkymiä Suomesta. Tämän jälkeen
kaikki elektroniset laitteet piti sulkea nousun
ajaksi ja päätin nukkua päikkärit.

Tasaista, hyvin tasaista Pohjois-Siperian maastoa
kuivuneine joenuomineen ja tundrineen... Tonne en ehkä
haluaisi joutua..!

 Lento sujui yllättävän hyvin jatkuvasta loppumattomasta selkähieronnasta huolimatta, jopa tarjoiltu ruokakin maistui yllättävän hyvälle sisältäen ensimmäisen Anssi the bakagaijin(tyhmä ulkomaalainen) kokemuksen!


--Anssi the bakagaijin part 1--


Lentokoneruoka oli muuten tavanomaista (jos nyt vähän herkullisempaa kuin yleensä), mutta sisälsi salaatin sijaan pienen kupillisen nuudeleita ja syömäpuikot! Näiden nuudelintapaisten päälle oli ripoteltu pieniä vihreitä kasvinpalasia, joiden alkuperä jäi paperisen maun takia mysteeriksi. Noh, näin vieressäni istuvan japanilaisen miehen aloittavan kyseisestä nuudelimeiningistä, joten tämän täytyi siis olla alkuruoka tms. salaatin sijainen. Enempää miettimättä avasin kannen ja lähdin nassuttamaan nuudeleita puikoilla parempiin suihin miettien samalla, voiko mauttomampaa ruokaa löytyä mistään! Sitten vilkaisin vierustoverini ruokailun edistymistä ja tällähän oli nuudelit jossain
kastikkeessa!! Miksi mulla ei sitten ollut kastiketta tai muuta siinä seassa!? Kateellisena siinä puikotin pari nuudelia suuhuni ja sittenhän tajusin siitä tarjottimelta pienen muovipaketin. Aha. Löysin kastikkeeni. Selvisi samalla miksi vieressäni istuva japsi katseli ruokailuani vähän kummasti... hieman nolotti, tai niinkuin täkäläiset kai sanoo: Hazukashii!! (*ﾟｰﾟ)ゞ

--End of Anssi the bakagaijin part 1--


Yömoodi, eli valojen sammutus matkustamosta tapahtui hetki aterioinnin jälkeen ja kuten suurin osa muistakin matkustajista, päätin itsekin yrittää saada unen päästä kiinni. Japanissahan oli jo kello puolenyön tienoilla!

*TUMPS!* "BYÄÄÄH!!!"

Tuohon siis heräsin sen parin tunnin nukkumisen jälkeen. Kylläh.. takanani istuvalla lapsella oli hätä, oli ehkä mahdollisesti potkaissut selkänojaani liian kovaa(herättäen samalla minut jee). Noh. maisemien katselun aika! ..ja tehokkaampien korvatulppien esiin kaivamisen myös.. Ja ikkunasta näkyi..... SIPERIA! Eeppisin lento-onnettomuuden tms. pakkolaskun paikka! Sinne vaan crash boom ja neuvostoajoilta unohtuneelle vankileirille töitä tekemään karvalakki päässä eikun.. Noh onneksi syöksymisiltä ja onnettomuuksilta vältyttiin (takana oleva lapsi tosin itki edelleen äitinsä tätä rauhoitellessa). Kuvia en kehdannut enempää ottaa kuin nuo 3 vieressä olevaa. Kaksi viimeistä lentokuvaa ovat jo Japanin maisemia. Mitä lie vuoristojuttua ovat, sitä en tiedä.


-Tokyo Narita Airport-

Huhut pitivät paikkansa. Tokion lentokenttä on uskomattoman siisti!! Siis nyt puhun puhtaudesta. Lattiat, seinät, kaikki on selkeästi pidetty hyvin ja huolellisesti puhtaana ja ympäriinsä juoksikin siivoojia imureineen ja moppeineen siellä täällä siistimässä meidän turistien jälkiä. Jopa vessat (oli muuten ensimmäinen pysäkki lennon jälkeen) olivat ehdottomasti siisteimmässä kunnossa olevat julkiset vessat, missä olen koskaan käynyt. Mutta siellä odotteli sitten ihan toisenlainen jännä. Japanilaiset vessanpöntöt. JUMALAUTA MIKSI NIIHIN PITÄÄ TUNKEA NIIN MONTA NAPPIA!??!? Varmaan enemmän teknologiaa niissä kapineissa kuin avaruussukkulassa aikoinaan! Oli istuinlämmitintä, perssuihkua, naisille oma bidesuihkujuttunsa, suihkujen paineen säätöä, POWER DEODORIZER eli mitä lie kukkaistuoksua ollut, vessan normihaju ainakin peittyi tehokkaasti... Lisäksi vielä nappi, jota painamalla sai juoksevan veden äänen taustalle. Päräytitpä miten kovaa tahansa niin se olisi peittynyt pöntön "vesipuro" äänen alle.

Kyllä. WC-pöntön controlpanel. 

Seinällä oli A4 kokoinen WC:n käyttöopas. Equipment to cleansing the buttocks. Siis... Japsit, mitä v*ttua?! :DD

Vessaseikkailun jälkeen lähdin paikantamaan laukkuani liukuhihnalta. Toisin kuin yleensä, se löytyi heti (ehkä vessassa kesti sen verran ettei sitten siellä tarvinnut odottaa..emt.. ei sitä laitosta uskaltanut käyttää heti :DDD ) ja pääsin suuntaamaan sisämaan lentojen check-in tiskille hakemaan lippuani Fukuokan lennolle. Ja vielä noin 5h 30min odottelua kentällä.

ENSIMMÄINEN JAPSIRUOKAKOKEMUS JAPANISSA!! Ostin hetken ujoilun ja arkailun jälkeen annoksen meat udonia, eli udon nudeleita ja lihapalasia. Ja oli muuten hyvää! Onneksi täällä vielä ravintolan myyjä puhui vähän englantia.. Muuten olisin voinut kuolla nälkään. Ja nälkä oli. Lentsikkamuona ei paljoa täytä. Onnistuin myös ostamaan vettä. Nyt tiesin miltä vesi näyttää. En kuole ainakaan janoon.. :'D Loput odottelusta katsoin TV:stä jotain random ass animea.

-Fukuoka-

Lento Fukuokaan meni, noh, nukkuessa. Heti koneeseen päästyäni nukahdin naama ikkunaa vasten(jouduin pyyhkimään syljet herättyäni..) ja matkan puolessa välissä minua heräteltiin ja tarjottiin teetä. Ja japanissa vihreä tee on oikeasti vihreää, eikä ruskeaa tai oranssia tai keltaista niinkuin Suomessa vihreät pussiteet. Ja hyvää tämä tee oli. Herätti ja jaksoin katsella taas maisemia ja ISOJA KAUPUNKEJA PERKELE! Helsinki=tuppukylä jossain korven keskellä näihin verrattuna.

Fukuokan kenttä ei ollut sitten ihan niin siistissä kunnossa kuin Tokyo Narita, mutta suht siisti sekin. Ilmasto ainakin on täysin erilainen, kanarianmatkaan/välimeren maihin verrattava, kuuma, hiostava ja kostea. Kuulemma sadekausi menossa tässä. Vettä ei kuitenkaan satanut. On muuten tosi hyvä miten täällä on nuita juoma-automaatteja joka nurkissa. Lähes kielitaidottoman ei tarvitse janoon kuolla, vaan tutut kokikset yms. löytyi heti kentän ulkopuolelta. Yenit taas esiin ja janoa taltuttamaan! Sitten vuorossa subway!

Elikkä siis metrosta nyt kyse. Lippusysteemi on muuten hyvin erilainen kuin suomessa, missä ollaan totuttu ostamaan se yksi, kaikkeen sopiva lippu ja marssitaan sitten valitsemaamme julkiseen kulkineeseen. Täällä Japanissa systeemi on vähän erilainen:

1. Katso kartasta, miten paljon maksaa määräasemalle kulkeminen. Laita lippuautomaattiin sama määrä rahaa ja osta lippu. Mitä pidemmälle matkustaa metrolla, sitä enemmän rahaa pitää lippuun käyttää. Tarjolla myös päivälippuja joilla matkustelee metrolla sitten sen ostopäivän ajan mielinmäärin. Pesee pk-seudun lippusysteemin mennentullen. 

2. Laita lippu portissa olevaan aukkoon. Portista et pääse laiturille ilman lippua ja porttia vahtivat vartijat pienessä kopissaan. Lippu sujahtaa portissa olevaan lippuaukkoon ja ilmestyy toiselta puolelta ulos, porttien päästäessä sinut läpi.

3. Matkusta metrolla määräasemallesi. Pidemmälle voit mennä, mutta silloin et varmaankaan pääse asemalta pois. Laiturilta poistuessa täytyy lippu jälleen laittaa porttiin. Pummilla matkustaminen ei siis onnistu täällä. 

Metrolla matkustaminen oli helppoa ja turvallisen oloista ja metrotkin olivat SIISTEJÄ! Ei mitään virtsan tms. hajua eikä roskia missään, niinkuin ah niin ihanassa Helsingin metrossa+laitureilla. Ja asemat näkyvät myös englannin kielellä. 

Hämmästyin suuresti, miten vieraanvaraista ja ystävällistä paikallinen väestö on. Metroasemalta poistuessani ehdin ehkä 2 min seisoa laukkuineni paikallani kun yritin karttaa kaivaa esiin ja siinä oli jo joku paikallinen vanhempi mies kysymässä englanniksi "Do you need some help? Where are you trying to go?".

--Anssi the bakagaijin part 2--

Päästiin jo saman päivän aikana toiseen munaukseen! JEIJJ!!

Olin kuullut, että avusta kieltäytyminen olisi loukkaavaa. Päätin siis antaa tämän vanhuksen auttaa, vaikka suurin piirtein tiesinkin minne mennä. Eihän se ihan putkeen mennyt. Sanoin jotain mitä tämä vanha mies varmaan jäi hetkeksi miettimään, vaikkei sitä ulospäin ehkä näyttänytkään.. Majoitukseni on Yayoi-nimisessä kaupunginosassa. Vähänkin japania ymmärtävät ja varsinkin enemmän mangaa ja animea seuranneet ymmärtänevät miten saatoin kusta tässä. Väsyneenä, n. 2h unta saaneena aloin sitten selittämään ongelmaani:

"Where can I find yaoi?" (Wikipedia: Yaoi tarkoittaa pääosin naisten toisille naisille piirtämää homoeroottista, miesten välisiä suhteita kuvaavaa mangaa.) Onneksi korjasin heti (siis oikeasti heti samantien) perään Yayoi.... :'D Noh, mies sitten ensin neuvoi ja hyvä ettei hihasta lähtenyt vetämään kun lähti minua viemään oikeaan suuntaan parin korttelin verran ja kyseli sitten monta kertaa, että löydätkö varmasti perille, osaathan nyt sinne? :D Muistutus itselle: ole tarkkana niiden sanojen kanssa.........

--End of part 2--

Majoitus löytyi onneksi helposti ja sinne päästyäni otin vastaan huoneeni ja vein kamppeet sinne. Paikan manager, pieni iloinen kiinalaisnainen, alkoikin sitten heti esittelemään paikkaa. Muita asukkeja ei juuri näkynyt, olivat juuri lähteneet bilettämään jonnekin. Huone on aika simppeli, pieneen yksiöön verrattava, mutta japanilaistyylinen tatameineen ja futon-sänkyineen. Ja ilmastointi <3 Vessa on sentään normaali(hko), löytyy suihku+kylpyamme ja NORMAALI vessanpönttö. Ei space-wc kokemuksia täällä, huhhuh.. 

Huoneeni, matkatavarat vielä levällään.. Erittäin kotoisa ja mukavan oloinen kämppä.
Patjalla nukkuminen toimii, vaikkakin koko setti poikkeaa reilusti suomalaisesta lattiamajoitus-
järjestelystä.

En kauaa ehtinyt täälläkään olla: Yhteisiä oleskelutiloja tutkiessani yksi asuntolan asukeista moikkasi ja esittäytyi. Tämä thaimaalainen kaveri oli juuri lähdössä ulos syömään paikallisen ystävänsä kanssa ja koska itse olin juuri lähdössä etsimään kauppaa ja ruokaa, kutsui hän minut mukaan! Kävimme pienessä, ilmeisesti suositussa japanilaisessa ravintolassa ja nämä kaverukset auttoivat annoksen valinnassa ja sen oikealla tavalla syömisessä. Oikeanlaista etikettiäkin opettivat ja mahat täynnä poistuttiin aterioinnin jälkeen etsimään minulle ruokakauppaa, josta ostin aamupalaa itelleni.

Aamupala: Appelsiinimehua, melon-pan(makea pullamainen leipä. ei mitään tekemistä melonien kanssa.)
ja koska kahvi on hyvää ja kahvia en uskalla vielä laittaa, niin kahvinmakuinen leipä!

Olin yllättynyt siitä, miten hyvin neljän viikon oleskeluni Fukuokassa oli alkanut. Pari tuntia olin ehtinyt olla perillä ja olin jo saanut kaksi uutta kaveria ja ruokaa seuraavalle aamulle! Sekä laukut kaikki tallessa hyvän mielen kera! Success? (yes.)

Tämä siis lauantaina, saapumispäivänäni (24.5.) Sunnuntaista kerron enemmän huomenna, sillä kello on nyt yli 1 yöllä ja huomenna pitäisi kouluun mennä. Uupss... noh. kahvileipää naamariin! Herättäisköhän samalla tavalla kuin normaali kahvi hmm.. :D Hyvää yötä siis vaan teille lukijoille, tämä reissaaja kiittää, kuittaa ja painuu pehkuihin!